Vihdoinkin viikonloppu!

Ei muuten lähtenyt sitten torstaiaamukaan parhaiten käyntiin kun aamulla pyörävarastossa odotti tyhjä etukumi. --> kävellen kouluun ja myöhässä tunnille. Pyörän sain sentään hinattua koulun jälkeen korjaamolle ja lupasivat maanantaiaamuksi sen jo käyttöön. Lasku onkin sitten toinen juttu..

Sen verran kuitenkin sapetti, että päätin skipata perjantain tunnit ja lähteä kotiin suunniteltua aiemmin. Tänään olenkin jo ehtinyt käydä kirpparilla shoppailemassa helmiä, kaventanut farkut ja käynyt äidin kanssa Kuopiossa sisustusliikkeissä. Sain nyt ostettua uuden päiväpeiton, jota kaipasin. Käytiin myös katselemassa sohvia; pari kivannäköstä ja suht. edullista bongattiinkin. Pitää nyt vaan malttaa vielä odottaa, että pääsen uuteen kämppään mittailemaan, ettei tule yllätyksiä :P Rahaa saisi kyllä taas menemään vaikka kuinka paljon. Jostain syystä saa uskoteltua itselleen, että tarvitsisi kaikenlaista. Olenkin koittanut tässä kevään mittaan raikota komeroitani ja viedä kirpparille/heittää menemään turhaa roinaa. Vois helpottaa vähän muuttoakin.

Tuntu muuten junassa, etten olis käynyt kotona ikuisuuksiin. Nyt oli vihdoin alettu rakentamaan mun entiselle koulureitille kuuluneen vaarallisen radanylityksen tilalle alikulkusiltaa. En tiedä onko siinä koskaan kukaan junan alle jäänyt, mutta itse ainakin meinasin 8-vuotiaana jäädä. Tosin äidin sanoja lainaten: sitäkös tässä nyt pitää jäädä odottamaan?

Nyt taidan mennä tonkimaan vielä näitä kotikaappeja, jos täältä löytyis helmiä mun keräilytarpeeseeni. Kohta taitaa päästä saunaankin.

Noniin

Tällainen piti sitten väsätä. Päivällä kaupungilla kävellessäni minulla oli vielä suuret visiot mitä kaikkea voisin tänne kirjoittaa. Sitten menin töihin ja nyt ei enää ajatukset risteile suuntaan eikä toiseen.

Mutta joo. Tämä päivä oli aika mukava, vaikka koko alkuviikko on lähtenyt käyntiin tuskaisesti. Jo maanantaina-aamusta alkaen tuntui että nyt olen saanut tarpeekseni tästä viikosta, joko olis perjantain vuoro?!? Käytiin kuitenkin Anun kanssa aamulla uimassa, mikä edes vähän piristi. Tiistai meni kokonaisuudessaan puoliunessa, mutta selvisin kuitenkin vielä luovien tuntien jälkeen Fysipisteelle kirjoittamaan keskeneräiset lausunnot loppuun. (Vaikka luultavasti saankin ne vielä neljä kertaa takaisin korjattavaksi :P) Illalla kävin sitten kampaajalla tekemässä kevätuudistuksen: tukasta lähti lähes puolet! (Enkä vieläkään oo tajunnu miten pitkät hiukset mulla oikeesti oli!)

Uusi tukka teki myös osaltaan tämän päivän mukavaksi, sain paljon kehuja :) Aamupäivä tuolijumppailtiin ikääntyvien erityisliikunnassa ja tauolla muisteltiin varvashipan sääntöjä. Oli muuten hitsin hauskaa taukojumppaa! Rankkaa tämä opiskelu meillä; testataan tauoillakin terapiatekniikoita :P Iltapäivällä väsytti ja ja väsytti vielä enemmän kun muistin, että on työvuoro illalle. Aloin vakavasti suunnitella etten tule perjantaina kouluun ollenkaan, vaan lähden kotiin jo aamulla, enkä iltapäivällä, kuten ensin suunnittelin. Selvisin kuitenkin kaupungille etsimään Anulle jotain synttärilahjaa ja kärsin suuresta inspiraatiopulasta. Jotain pientä sain kuitenkin mukaani. Töissä oli normi-ilta, eli mukavaa. Ollaan lähdössä laivalla vappuna ja yritettiin keksiä paluumatkalle tekemistä Helsingissä ennen junan lähtöä Jykylään. Neljässä tunnissa ehtis tehdäkin jotain.

Huomenna olisi vielä tiedossa luovaa liikettä ja päivän päätteeksi harjoittelun loppuarviointi. Nyt vaan tuntuu oudolta ajatella harjoittelun tavoitteita, kun pääosin harjottelu päätty jo yli kuukausi sitten. Toivon vaan, että mun kirjoittamassa toimintaterapiakertomuksessa olisi lukijoiden mielestä jotain tolkkua, eikä tarviis väsätä siihen enää mitään..

Puuh. Jokohan tuota joutais nukkumaan..?